Origamia ja käsityön merkityksestä aivoille - Origami

Robert Lang  on fyysikko, joka työskenteli aiemmin NASA:ssa ja on saanut patentin 46 erilaiselle keksinnölleen. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan origamitaitelijana, mutta hän on pystynyt soveltamaan luomiaan origamikuvioita myös tekniikan alalla.

Robert Lang is a physicist who worked at NASA studying lasers and has 46 patents on optoelectronics to his name. However, that's not what he's best known for now: he's a legend in the world of origami. His intricate designs are second to none, and they actually have applications back in engineering. What a great way use those applications in real life.

Rrrakastan origamia ja edellä oleva esimerkki on kyllä hieno esimerkki käsityön merkityksestä ja tässä on todella mielenkiintoisia sovelluksia elävään elämään. 

Käsityö ei ole vain pelkkää käsityötä. 

Tässä omaa pohdintaani käsityön merkityksestä perustuen omiin kokemuksiini opettajan ja ohjaajan työssä, sekä opintojeni aikana karttunutta tietoa. Tekstiä on myös Tekstiiliopettaja-lehden artikkelista. Artikkelissa haastatellaan  aivotukija Minna Huotilaista,  joka on Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori ja hän sanoo mm. näin:

Käsillä tehdessä myös aivot saavat työtä: etsimme erilaisia ongelmaratkaisuja ja haastamme luovuuttamme, joka lisääntyy. Kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Aivot saavat stimulaatiota erilaista materiaaleista ja käsitöiden tekeminen kehittää kolmiulotteisuuden hahmottamista. Tekemisen aikana keskittymistä pitää harjoitella ja työn valmistaminen vaatii suunnittelua, myös pettymysten sietämistä joutuu harjoittelemaan. 

Käsitöiden merkitys rentoutumiseen sekä mielenterveyden ja itseilmaisun kanavana on tärkeä. Itse rentoudun virkatessa ja tunnen, miten mieli rauhoittuu ja asiat selkeytyvät. Käsityötä tehdessä aivot joutuvat töihin, käden ja silmän yhteistyö vaatii harjoitusta. Uuden oppiminen on haastavaa, mutta voi sitä riemua vaikkapa silloin, kun oppilas on oppinut virkkaamaan ja saa tehtyä matonkuteesta koiralleen lelun, IHAN itse! Käsitöiden tekeminen vaatii suunnitelmallisuutta, johdonmukaista etenemistä. Lapsille ja nuorille käsityöt ovat hyvä keino oppia sietämään pettymyksiä. Aina ei onnistu, mutta siitä pääsee yli. Ja täydellisyyttä tavoitellessa on hyvä huomata, että käsitöissä, kuten elämässäkin, sallitaan epätäydellisyys sillä vain koneet tekevät täydellistä jälkeä.


Artikkelissa on vielä tärkeää asiaa keskittymisestä:
Käsitöiden tekeminen auttaa myös keskittymään ja voi siten edistää uusien asioiden sisäistämistä. Esimerkiksi neulominen vieraskielistä tv-ohjelmaa katsoessa voi tehostaa vieraan kielen oppimista. Tämä perustuu kielellisen järjestelmän ja oikean käden alueen läheiseen sijaintiin aivoissa. Siis virkkaaminen luennoilla ja kokouksissa pitäisi olla enemmän kuin sallittua. 


Koulukäsityö ei ole täytetoimintaa “oikeiden aineiden” välillä, vaan luova toiminta aktivoi ja mahdollistaa haastavien kokonaisuuksien oppimisen. Käsitöiden tekeminen nostaa itsetuntoa, rakentaa kokonaisempaa minäkuvaa ja aikaansaa positiivisen kuvan omasta pystyvyydestä. Taito- ja taideaineitahan on esitetty yhdeksi syyksi Pisa-menestykseemme, sillä meillä käytetään lukuaineiden opetukseen muita maita vähemmän aikaa. 


Mielenkiintoisia ajatuksia, ja mikä parasta, näiden väittämien takana on oikeaa tutkimustietoa!

Lähde: Tekstiiliopettajaliitto: https://www.tekstiiliopettajaliitto.fi/toiminta/lehti/kasityo-tekee-hyvaa-aivoille/

Kun pullat menivät väärään kurkkuun

kiertoidea

Kyllä menivät pullat väärään kurkkuun kahvitellessa, kun luin Gloria-lehdestä tämän pienen jutun,  jossa  esiteltiin kuvassa olevia tuotteita:

”Ne ovat onnistuneet siinä, missä valitettavan monet kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet  epäonnistuvat: ne ovat kauniita ja tyylikkäitä.” (Gloria 7/2012)

Niinpä niin.

Kyseinen toimittaja ei ole nähtävästi lainkaan tutustunut uuteen suomalaiseen muotoiluun kierrätyksen osalta, koska kirjoittaa näin asenteellisesti asiasta. Jos olisin toimittaja, en kirjoittaisi näin ”asiantuntevasti” ja ennakkoluuloisesti asiasta, josta en tiedä mitään 

Jotkut kierrätystuotteet viimeisen päälle muotoiltuja ja viimeistelty, toiset taas rosoisia ja tarkoituksella roiskaisten tehtyjä ja näiden kahden ääripään välille mahtuu paljon eri muunnelmia.  Itse pidän kummankin tyylisistä tuotteista. Nämä ovat kuitenkin mielestäni pelkkiä makuasioita, ja toimittaja on tuominnut oman makunsa ulkopuolella olevat tuotteet epäonnistuneiksi. Toki kierrätysjutuista löytyy myös rumia ja tyylittömiä,  oman rumuuslistani kärjessä ovat vaikkapa tyhjistä kahvipusseista tehdyt ruusut, en ottaisin sellaisia kotiani koristamaan. 

Yritys kierrättää käytettyjä purjeita, suunnittelijoina ovat mm. Harri Koskinen ja Paola Suhonen.

Edit. Vielä sen verran, että jokainen saa itsekseen olla minusta ihan mitä mieltä haluaa kierrätystuotteista, mutta julkiseen, maksulliseen mediaan työkseen kirjoittavan henkilön toivoisi edes perehtyvän asiaan. 

PS. Tavoistani poiketen olen ottanut kuvan lehdestä, yleensä yritän noudattaa copyright-sääntöjä enkä levitä toisten ottamia kuvia. Tällä kertaa teen asiassa poikkeuksen.

Tekstiilit kiertoon!

Kuva: Microsoft.com

Sain vinkin Kuningaskuluttaja-ohjelman jaksosta, jossa käsiteltiin tekstiilien kierrätystä ja päätin laittaa linkkejä tuohon kiinnostavaan juttuun. Minusta on aivan  uskomatonta, että Suomen kokoisessa maassa  v. 2010 tekstiilijätettä  tuotettiin 75 miljoonaa kiloa. Tuosta määrästä 1/4 hyödynnettiin lämpöenergiana polttolaitoksissa, loput päätyivät kaatopaikalle. Siis maassa jonka väkiluku on n. 5,4 miljoonaa! 

Pienillä ekoyrittäjillä on vaikeuksia saada riittävää määrää tarvittavaa materiaalia sarjatuotantoa varten, he joutuvat haalimaan materiaalit pienissä erissä kirpputoreilta. Jotta materiaalien hankinta helpottuisi, tarvittaisiin paikka josta niitä voisi ostaa suuria määriä.


Kuningaskuluttaja-ohjelmassa esiteltiin idea perustaa ketju, joka mahdollistaisi tekstiilien hyötykäytön ja tämän asian eteenpäin viemiseen on perustettu yhdistyskin. Suomen poistotekstiiliyhdistys ry. toimii idean äänitorvena ja siihen voi littyä kuka tahansa asiasta kiinnostunut. 

Idea toimisi näin: suurien kauppojen yhteydessä voisi olla keräyspisteet, joihin tarpeettomat tekstiilit voi viedä. Tämän jälkeen tekstiilit kerättäisiin materiaalipankkeihin. Materiaalipankeista tekstiilejä saisivat eko-ompelijat, kierrätysteollisuus, kirpputorit ja muut tarvitsijat. Vain käyttökelvoton jämä, esimerkiksi likaiset tekstiilit menisivät polttolaitoksille.

Jo ekologisista syistä tekstiilimateriaalien kierrättäminen on kannattavaa. Jos vaate valmistetaan kierrätetystä tekstiilimateriaalista, luonnonvaroja säästyy 12 kg verattuna siihen, että se valmistettaisiin uusista raaka-aineista. Sellaiset tekstiilit, jotka ovat liian kuluneita ompelijoiden käyttöön, voidaan jo nyt hyödyntää öljyntorjuntamattojen ja rakennusten eristeaineeena. Toivottavasti materiaalipankki toteutuu, se olisi tärkeä lenkki ekoyrittäjinä toimiville  ja edistäisi tekstiilien kierrätystä! Vuoden 2016 jälkeen tekstiilejä ei saa enää viedä kaatopaikalle, joten olisi hyvä että niiden käyttöön olisi vaihtoehtoja sen sijaan, että ne vain poltettaisiin polttolaitoksissa. (Lähde: Kuningaskuluttaja 26.4.2012)

Tunnustuksia ja löpinää

 Kun käsitöistä tulee pakkomielle:

Jotakin tuttua tuon animaation päähenkilön pakkomielteisessä käsillä tekemisessä :)



Olen saanut tunnustuksia useamman kappaleen, iso kiitos teille Jokke, teija ja Äiti (ja taisi olla vielä joku muukin). Olisikin aika vastailla annettuihin kysymyksiin, mutta ihmettelen omaanko jotenkin päättämättömän luonteen, minulla kun ei ole mitään lempiviikonpäivää, saatika kukkaa jne. Joten päätin muuttaa haasteita toisenlaiseksi ja laitankin nyt tunnustuksia eteenpäin ja esittelen kaksi kierrätykseen liittyvää vaatejuttua.  

Blogia aloittaessani mietin pitkään minkälaisia  kierrätysideoita haluan otta tänne mukaan. Esimerkiksi vaatteiden kierrätyksen ottamista mukaan pohdin paljon, sillä ompelen ja uudistan vaatteita jokseensakin paljon. Vaatteiden tuunausideoita ideoita kuitenkin näkyy jo aika monessa blogissa, joten päätin jättää niistä bloggaamisen muiden kontolle.

Viime aikoina blogienkin selailu on jäänyt todella vähiin, mutta paria blogia seuraan aina kun käyn koneella. Ensimmäinen niiistä on Jokkemaa ja se toinen samaisen blogin kautta löytynyt Omakoppa. Kummassakin blogissa on aivan oma tyylinsä, hienoja tuotoksia ja ideoiden määrä on aivan mahtava. Koska olen ottanut sellaisen linjan että en julkaise kuvia ilman lupaa, olen laittanut linkit tuohon alle. Nämä taiten tehdyt vaatteet saaneet minut huokaisemaan ihastuksesta ja saaneet kierrätysaivoni intoutuneeseen tilaan.

Ensimmäinen juttu on Omakopan Virpin tilkuista tekemä samettitakki. Kuva Virpin ihanaisesta samettitakista löytyy täältä.

Toinen juttu on Joken jo vanhempi postaus, kauniita kankaita on ommeltu farkkuihin alikeompeluna (joo-o, termit haltuun ;))  täällä.

Näiden töiden tekijät saavat puolestaan halutessaan jatkaa haastetta, eli antaa tunnustuksen yhdelle jollekin tuotteelle, joka puolestaan on ilahduttanut ja ihastuttanut heitä tavalla tai toisella. 

Omat käsityöni ovat olleet viime aikoina linjassa pakollisia hommia, eli "lyhennetään housun lahkeet, vetoketjun vaihto, napin ompelu". Ei kovin hohdokasta blogimateriaalia :).  Kyllä sitä välillä manailee omaa kierrättäjän sieluaan, sillä lähes kaiken voi korjata tai uusiokäyttää, välillä pitää oikeasti miettiä miten käyttää aikansa  järkevästi. Ja joskus on pakko ajatella, että tämän tavaran elinkaari päättyi juuri NYT.

Blogin lukijoiden määrä elää, uusia tulee ja entisiä poistuu. Blogin linja myös mietityttää, kovasti tekisi mieli laittaa postauksia kierrätyksen ulkopuolelta jotta blogissa olisi elämää ja olisi kiva jakaa hauskoja juttuja muidenkin iloksi.  Päädyin kuitenkin jatkamaan tällä samalla linjalla, sillä olen ajatellut blogini olevan eräänlainen "arkisto" josta voi löytää ideoita, eikä niitä tarvitse etsiä kesälomakuvien ja reseptien seasta.

Kursseja vetäessäni olen usein hakenut netistä kuvia ja ideoita. On ollut aika turhauttavaa käydä läpi 40 blogia ja etsiä niitä paria uutta ideaa kaiken maailman sälän seasta, se on aikaa vievää työtä. Joskus kuvat ovat vielä niin heikkotasoisia, että en halua käyttää niitä kurssimateriaalina. Toisaalta taas - joissakin blogeissa on kiva lukea erilaisia juttuja, esim. Niinulassa on korttien lisäksi houkuttelevia reseptejä, vesi tulee väkisinkin kielelle. Blogini on tarkoitus olla pitkäikäinen, joten juttuja kyllä kertyy vuosien mittaan, vaikka ajoittain en ehdi tehdä postauksia. Juttujakin on takataskussa jonoksi asti, mutta vuorokaudessa on ikävä kyllä vain 24 tuntia eikä aika riitä millään.

Kannattaa käydä välillä katsomassa Pinterst-sivuani, päivitän sitä koko ajan. Pinterestin etu on mm. se, että päivitys on nopeaa ja onnistuu vaikka kuinka olisi väsynyt. Klikkaillessa  ei tarvitse miettiä kirjoitusvirheitä eikä sitä, kuulostaako teksti ylipäätänsä järkevältä tahi ymmärrettävältä.

Tässä blogissa ei ole vielä ollut arvontaa, olisko aika? Joulukuussa ehkä ehtisin näpertää muutaman uuden jutun arvottavaksi.

Hesarit kiertoon - recycling newspapers



Viime aikoina käsitöiden tekeminen, blogien lukeminen ja tänne kirjoittaminen ovat jääneet vähäiseksi opiskelu- ja työkiireiden vuoksi, mutta  en minä toki ole kierrättämistä unohtanut. Kierrätykseen liittyen olen keksinyt uuden huvin - se on ollut viedä lukemani viikonlopun Hesarit heti lukemisen jälkeen roskakatokseen lehdenkeräyslaatikon päälle. Sieltä  ne ovat aina kadonneet, ja melko pian. En tiedä ketkä jakavat Hesarin kanssani ja minua naurattaa se, että lehden uudet lukijat eivät puolestaan arvaa kuka lehden on tuonut. Mahtavatkohan he miettiä, mitä luulette??

Lately I haven't got time to make any crafts, read blogs or even write any posts here. But still I haven't forgotten recycling. My latest fun has been to bring my weekend newspapers to the top of our recycling bin, and they have disappeared fast. I don't have a clue who do share the Hesingin Sanomat with me, and they don't know  who has brought the newspapers. I wonder if they think about it, what do you guess?

Pinterest

Vihdoinkin minulla on ollut sen verran aikaa, että olen saanut luotua oman sivun  pinterestiin. Sen ideana on kerätä itseä kiinnostavia asioita virtuaalisille "ilmoitustauluille" muidenkin nähtäväksi ja se  on meikäläisen kaltaiselle ideoiden rohmuajalle oiva paikka niiden  jakamiseen. Minun käsittääkseni sielläkin  pitäisi kuitenkin muistaa copyright-oikeudet, kenen tahansa kuvia ei voi mennä napsimaan.

Klikkaamalla linkkiä pääset katsomaan lisää kierrätysideoita. Jos sinulla on pinterestissä oma sivu, olisi kiva jos "mainostaisit" sitä tuolla kommenttilootassa. Kerään niitä sitten tähän postaukseen :)

                                             kiertoidea - pinterest

Well, finally I had time to create an account on pinterest. It is a place for sharing pictures ideas etc, a virtual pinboard. All the interesting things can be put on boards and it has making sharing ideas so much easier than before. If I'm right the copyrights still should be remenbered, you can't pin just any picture.

Klick the link for more recycling ideas. If you have a pinterst account, please let us know about it, I'll copy the addresses here :)

Pieni animaatio - A Small Animation Video

The World's Smallest Stop-Motion Animation Video

Tulevalla viikolla postauksia tulee harvemmin,  vietän nimittäin synttäreitä - pyöreitä vuosia ja jälkikasvun synttäritkin sattuvat myös samalle kuulle. Meillä on siis synttärihulinaa muutama viikko ja on ihanaa saada tavata ihmisiä joita ei ole tavannut piiiitkään aikaan. Nuo rakkaat ihmiset ovat minun elämäni tärkein asia, he saavat minut hymyilemään ja elämän tuntumaan elämisen arvoiselta.

Minut saa hymyilemään myös tuo Maailman pienin videokin, vaikka olen nähnyt sen jo monta kertaa. Pienikin voi olla kaunista, he-he. Muutoinkin kekseliäät animaatiot kutkuttavat mielikuvitustani enkä koskaan kyllästy katsomaan niitä.

Next week won't be many posts, because I and my daughter will be having birthdayparties. It is so fun to meet people I haven't seen for a loooong time, those people are the most important thing in my life. They make life worth living  and make me smile.

Another thing that makes me smile is this The World's Smallest Animation. I love animation movies, they tickle my imaginatination and I never will see too many of them.

Infoa bloggareille - Information for bloggers

Olen laittanut blogini kommentteihin eston siten,  että yli kuukauden vanhoja juttuja ei voi kommentoida ilman että tarkastan ne ensin. Tuttuni blogissa kävi nimittäin ilmi, että kommenttien sekaan oli ujutettu virus ja niistä kaupan päälliseksi troijalaisen. Vanhojen postauksien sekaan oli laitettu kaksi kommenttia ja niiden lukija sai viruksen koneeseensa. Toinen niistä oli laitettu siten, että se näkyi vain bloggerin hallintapaneelin kautta eli virusskriptin lataaja on tiennyt tarkkaan mitä tehdä. Toinen kommenteista oli kirjoitettu englanniksi, toinen oli vain sarja numeroita ja kirjaimia.

Minulle tämä asia oli uusi ja kyselin asiasta kavereiltani joilla on blogi, eikä kukaan heistäkään ollut kuullut tällaisesta aikaisemmin. Halusin laittaa jutun näistä asioista, koska monella teistä lukijoista on myös oma blogi. Tavan takaa -blogi on vielä sellainen, että aiheidensa vuoksi siellä käy vain niistä kiinnostuneet ihmiset, eli kiusantekijät taitavat valita kohteensa aika satunnaisesti. Mutta nyt blogista on poistettu virukset, asian selvittämisessä ja kaikkien kommenttien tarkistamisessa oli kuulema kova työ.

Toinen juttu johon törmäsin on roskapostin laittaminen blogin kommentteihin, muistelin että olin joskus aikaisemmin lukenut siitä OutsaPop -blogista. Laitoin Outille viestiä asiasta ja hän kertoi, että spämmääjät olivat yksi yö ahkeroineet  blogin kommenttit täyteen roskapostia. Outi päivittää blogiaan todella usein ja postauksia paljon, hänkin joutui käymään kaikki postaukset ja niiden kommentit läpi, huh!


En nyt halua tässä suurennella riskiä mutta asiasta on hyvä tietää. On todella harmi jos on pitänyt blogia jo pari vuotta ja sitten joku idiootti huvikseen tai tietojenkalastelumielessä sabotoi sitä. Putsaamisessa voi olla kova homma. Tekisivät nuokin ihmiset jotain hyödyllistä, pitäisivät vaikka blogia... grrrr.

I have prenvented commenting for older posts than 30 days. The reason for this is, that a blog I regularly read, was infected by a troian and you got the bug by reading the comments. There were two comments, and the other one was hidden so that was seen only through the control panel. So these peole who did this knew exactly what they were doing. Now the blog is cleaned, but I was told that it was quite a job.

Another blogger found spam on the comment section of her blog OutsaPop. Outi told that one night spammers have been buzy and she also spent quite a while cleaning those messages.

I don't want exaggerate the risk, but these are good things to keep in mind. It isn't so nice to keep a blog for a couple of years and one day to find out that some idiot has had a good time doing some sabotage. Why don't these people do something useful, like starting a blog .... grrrr.

Kiitos kaikille jotka olette käyneet jättämässä kommentteja postauksiini. Se on tärkeää minulle myös siksi, että olen löytänyt monta hyvää ideaa kun olen käynyt kurkkaaamassa kommentoijan blogia!

Thanks for all those peole who have left comments on my blog. It is important for me, and I have found many good blogs and ideas through the comments! 

Jaa, mää vai? - You talkin` to me?

kiertoidea

Sain Hääräämön Lauralta haasteen, jossa pyydetään kertomaan kahdeksan asiaa itsestään. Jonkun verran jouduin miettimään sitä  mitä tässä sanoisin, sillä jossain vaiheessa alan pitää tätä blogia omalla nimelläni. Nyt vielä toistaiseksi on ihan mukavaa olla ns. tuntematon, blogin pitäminen  kun menee vielä harjoittelusta ja paljon on vielä tekemättä: kunnon banneri pitäisi saada, valokuvista osa on aika huonoja, juttuja jakaa eri sivuille jne. No, ainahan voi pistää paremmaksi ja jos heittäytyy liian perfektionistiksi voi koko blogin pitäminen jäädä vain haaveeksi.

Kuvassa oleva marionetti on tehty yhdellä opintoihin liittyvällä kurssilla ja nukke kuvastaa minua. Materiaalina on käytetty kierrätysmateriaaleja: nuken pää on tehty parittomasta sormikkaasta, täyte rikkonaisesta lelusta ja kankaat  vanhoista vaatteista. Hahmo on muotoutunut luennolla piirtämästäni luonnoksesta. On kuulema näköinen :)

1. Tämän hetkinen lempivärini on turkoosi.

2.  Musiikki on minulle tärkeää, rakasta.

3. Ahmin  dekkareita koko ajan, lähes tauotta. Nyt on menossa kirjaston kierrätyshyllystä poimittu Outi Pakkasen Murhan jälkeen mainoskatko.

4. Säästän lähes kaiken eli en heitä pois mitään, minkä voisi kierrättää. Välillä saan siivousraivareita kun tila loppuu kesken ja silloin tavaraa menee roskiin tai jatkaa eteenpäin uudelle omistajalle. Saan ystäviltäni ja tutuilta kaiken maailman tavaraa, joten kellarissa minulla on aikamoinen oma kierrätyskeskus.

5. Tämänhetkinen tunnuslause jota hoen itselleni on "Elämä on". Tulee viljeltyä myös oppilaille  (jotka ovat nyt tietty kesälomalla) ja omalle jälkikasvulle.

6. Rakastan uimista kylmässä vedessä.

7. Olen entinen helsinkiläinen ja stadin slangi on ensimmäinen äidinkieleni. Hyvän mielen hetkiä tämän asian tiimoilta koin viimeksi, kun yliopistolla minua vanhemmalta opettajalta lipsahti siellä täällä puheen seassa vanhoja slangisanoja,  stadin giltsi kun oli. Se oli kliffaa :)

8. Olen saanut elämältä paljon, paljon enemmän kuin mistä olen edes uskaltanut haaveilla. Yksi iso toivomus on vielä, toivon että voisin omistautua kokonaan kierrätyksen edistämiseen. Tässä blogissa voisi olla hyvä alku :)

Annan tämän haasteen eteenpäin Handicraft hanppens -blogin Heidille. Olemme tunteneet jo pari vuotta ja on paljon sellaista, mitä en tiedä Heidistä. Olisiko aika laittaa salat julki ;) 

Aatoksia - Thoughts

Oman blogin pitoa alkaa olla yli kuukausi takanapäin.  En ole tosiaankaan mikään tietokonevelho, kaikki tämä tekniikan opiskelu  tapahtuu metodilla kantapään kautta, välillä tuskaillen kun homma  ei meinaa onnistua. Mutta hyvä mieli tulee taas siitä, kun näkee että täällä on käynyt kävijöitä. Kiitos teille kaikille! Vielä tällä hetkelllä suurin osa vierailijoista taitaa olla tuttujani, joita kiusaan myös Facebookissa näillä jutuillani. Blogini hakee vielä muotoaan, kirjoittaja sekoilee sanoissaan, laittaa tekstejä uusiksi eli siis on ihan hyvä että homma etenee hitaasti.

Aloittaessani tämän blogin ajattelin että haluan kirjoittaa siihen myös englanniksi. Se ei ole minulle mikään "piece of cake", hah hah haa, eli vaatii minulta työtä. Mietin monta kertaa että mahtaako se olla vaivan arvoista, lukeekohan minun juttujani kukaan Suomen ulkopuolella. No, meikäläinenkin hoksasi, että tuolla blogin hallintasivulla on kohta Tilastot ja sieltä näkyy myös maat, joista lukijoita tulee. Silmät pyöreinä katsoin karttaa ja maita: USA, Etelä-Afrikka, Chile, Saksa, Tanska  joitain mainitakseni. Minulle tuli tosi hyvä mieli siitä, että ympäri maailmaa löytyy ihmisiä, jotka kokevat kierrätyksen tärkeänä eli komppaan tässä Green Issuen Agyn sanoja.

Kiitos vielä kaikille niille, jotka ovat halunneet jakaa omat ideansa muille, tämä blogi olisi kovin erilainen ilman teitä!

Kaikille teille, kiitos ja kumarrus, tackar och bockar, Lea.


It's been a bit more than a month since I started my blog. I'm not a genious what it comes to computers, so I'm learnig things the hard way. But it so rewarding to see that my blog have had visitors. Many times I have thought, that is writing in English worth the efforts. Because it isn't too easy for me, in Finland we also use the phrase -  not a pice of cake. Well, I happened to find the Statistics on the blog, and I was so surprised to see the map and the countries: USA, South-Africa, Chile, Germany, Denmark and some other countries. I was so pleased to see, that so many people around the world consider recycling important, I agree with Agy from Green Issue.

And I want to thanks those people, who wanted to share their ideas, this blog would not be the same without you.

To you all, thank you so much, Lea.