Robert Lang on fyysikko, joka työskenteli aiemmin NASA:ssa ja on saanut patentin 46 erilaiselle keksinnölleen. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan origamitaitelijana, mutta hän on pystynyt soveltamaan luomiaan origamikuvioita myös tekniikan alalla.
Robert Lang is a physicist who worked at NASA studying lasers and has 46
patents on optoelectronics to his name. However, that's not what he's
best known for now: he's a legend in the
world of origami. His intricate designs are second to none, and they
actually have applications back in engineering. What a great way use those applications in real life.
Rrrakastan origamia ja edellä oleva esimerkki on kyllä hieno esimerkki käsityön merkityksestä ja tässä on todella mielenkiintoisia sovelluksia elävään elämään.
Tässä omaa pohdintaani käsityön merkityksestä perustuen omiin kokemuksiini opettajan ja ohjaajan työssä, sekä opintojeni aikana karttunutta tietoa. Tekstiä on myös Tekstiiliopettaja-lehden artikkelista. Artikkelissa haastatellaan aivotukija Minna Huotilaista, joka on Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori ja hän sanoo mm. näin:
Käsillä tehdessä myös aivot saavat työtä: etsimme erilaisia ongelmaratkaisuja ja haastamme luovuuttamme, joka lisääntyy. Kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Aivot saavat stimulaatiota erilaista materiaaleista ja käsitöiden tekeminen kehittää kolmiulotteisuuden hahmottamista. Tekemisen aikana keskittymistä pitää harjoitella ja työn valmistaminen vaatii suunnittelua, myös pettymysten sietämistä joutuu harjoittelemaan.
Käsitöiden merkitys rentoutumiseen sekä mielenterveyden ja itseilmaisun kanavana on tärkeä. Itse rentoudun virkatessa ja tunnen, miten mieli rauhoittuu ja asiat selkeytyvät. Käsityötä tehdessä aivot joutuvat töihin, käden ja silmän yhteistyö vaatii harjoitusta. Uuden oppiminen on haastavaa, mutta voi sitä riemua vaikkapa silloin, kun oppilas on oppinut virkkaamaan ja saa tehtyä matonkuteesta koiralleen lelun, IHAN itse! Käsitöiden tekeminen vaatii suunnitelmallisuutta, johdonmukaista etenemistä. Lapsille ja nuorille käsityöt ovat hyvä keino oppia sietämään pettymyksiä. Aina ei onnistu, mutta siitä pääsee yli. Ja täydellisyyttä tavoitellessa on hyvä huomata, että käsitöissä, kuten elämässäkin, sallitaan epätäydellisyys sillä vain koneet tekevät täydellistä jälkeä.
Artikkelissa on vielä tärkeää asiaa keskittymisestä:
Käsitöiden tekeminen auttaa myös keskittymään ja voi siten edistää uusien asioiden sisäistämistä. Esimerkiksi neulominen vieraskielistä tv-ohjelmaa katsoessa voi tehostaa vieraan kielen oppimista. Tämä perustuu kielellisen järjestelmän ja oikean käden alueen läheiseen sijaintiin aivoissa. Siis virkkaaminen luennoilla ja kokouksissa pitäisi olla enemmän kuin sallittua.
Koulukäsityö ei ole täytetoimintaa “oikeiden aineiden” välillä, vaan luova toiminta aktivoi ja mahdollistaa haastavien kokonaisuuksien oppimisen. Käsitöiden tekeminen nostaa itsetuntoa, rakentaa kokonaisempaa minäkuvaa ja aikaansaa positiivisen kuvan omasta pystyvyydestä. Taito- ja taideaineitahan on esitetty yhdeksi syyksi Pisa-menestykseemme, sillä meillä käytetään lukuaineiden opetukseen muita maita vähemmän aikaa.
Mielenkiintoisia ajatuksia, ja mikä parasta, näiden väittämien takana on oikeaa tutkimustietoa!
Lähde: Tekstiiliopettajaliitto: https://www.tekstiiliopettajaliitto.fi/toiminta/lehti/kasityo-tekee-hyvaa-aivoille/
Käsityö ei ole vain pelkkää käsityötä.
Käsillä tehdessä myös aivot saavat työtä: etsimme erilaisia ongelmaratkaisuja ja haastamme luovuuttamme, joka lisääntyy. Kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Aivot saavat stimulaatiota erilaista materiaaleista ja käsitöiden tekeminen kehittää kolmiulotteisuuden hahmottamista. Tekemisen aikana keskittymistä pitää harjoitella ja työn valmistaminen vaatii suunnittelua, myös pettymysten sietämistä joutuu harjoittelemaan.
Käsitöiden merkitys rentoutumiseen sekä mielenterveyden ja itseilmaisun kanavana on tärkeä. Itse rentoudun virkatessa ja tunnen, miten mieli rauhoittuu ja asiat selkeytyvät. Käsityötä tehdessä aivot joutuvat töihin, käden ja silmän yhteistyö vaatii harjoitusta. Uuden oppiminen on haastavaa, mutta voi sitä riemua vaikkapa silloin, kun oppilas on oppinut virkkaamaan ja saa tehtyä matonkuteesta koiralleen lelun, IHAN itse! Käsitöiden tekeminen vaatii suunnitelmallisuutta, johdonmukaista etenemistä. Lapsille ja nuorille käsityöt ovat hyvä keino oppia sietämään pettymyksiä. Aina ei onnistu, mutta siitä pääsee yli. Ja täydellisyyttä tavoitellessa on hyvä huomata, että käsitöissä, kuten elämässäkin, sallitaan epätäydellisyys sillä vain koneet tekevät täydellistä jälkeä.
Artikkelissa on vielä tärkeää asiaa keskittymisestä:
Käsitöiden tekeminen auttaa myös keskittymään ja voi siten edistää uusien asioiden sisäistämistä. Esimerkiksi neulominen vieraskielistä tv-ohjelmaa katsoessa voi tehostaa vieraan kielen oppimista. Tämä perustuu kielellisen järjestelmän ja oikean käden alueen läheiseen sijaintiin aivoissa. Siis virkkaaminen luennoilla ja kokouksissa pitäisi olla enemmän kuin sallittua.
Koulukäsityö ei ole täytetoimintaa “oikeiden aineiden” välillä, vaan luova toiminta aktivoi ja mahdollistaa haastavien kokonaisuuksien oppimisen. Käsitöiden tekeminen nostaa itsetuntoa, rakentaa kokonaisempaa minäkuvaa ja aikaansaa positiivisen kuvan omasta pystyvyydestä. Taito- ja taideaineitahan on esitetty yhdeksi syyksi Pisa-menestykseemme, sillä meillä käytetään lukuaineiden opetukseen muita maita vähemmän aikaa.
Mielenkiintoisia ajatuksia, ja mikä parasta, näiden väittämien takana on oikeaa tutkimustietoa!
Lähde: Tekstiiliopettajaliitto: https://www.tekstiiliopettajaliitto.fi/toiminta/lehti/kasityo-tekee-hyvaa-aivoille/
