Keväänvihreitä ajatuksia - Green thoughts

Opiskelukiireiden takia blogini päivittäminen on jäänyt viime aikoina hieman vähiin. Saisikohan jostakin vuokrata sellaisen sivupersoonan, joka hoitaisi työssäkäymisen, askartelisi lapsen kanssa, kuntoilisi jne.   ja tekisi vielä siivouksen siinä sivussa? Tarvetta olisi! Eläisin mielummin sellaista   hidasta elämätapaa, suorittamista kun on ollut tähän ikään mennessä jo  ihan, ihan riittävästi. Ehkä ennen valmistumista slow life:a ei todennäköisesti ole näköpiirissä, ja vielä nuo poliitikot kehtaavat urputtaa sitä että opiskelijat valmistuvat liian hitaasti. Kyllä nykyään opiskelijoiden edistymistä kontrolloidaan koko opiskelun ajan, eli jos opinnot eivät edisty tarpeeksi ei tipu opintotukeakaan.

Uusia lukijoita ropsahtelee hiljalleen blogiin, toivotan teidät kaikki tervetulleiksi kuten myös te satunnaisemmat piipahtelijat. Mukavaa kun olette tulleet vierailulle!

Ovatpa myös roskapostittajatkin löytäneet tämän blogin sähköpostiosoitteen, mitenkäs teillä muilla joilla on osoite näkyvissä? Se ei ole iso ongelma, mutta ärsyttävää kuitenkin. Pitääkö nyt sekin piru vieköön pistää johonkin niin kryptiseen muotoon että siitä ei Erkkikään ota selvää...

Toivottavasti olette löytäneet täältä toimivia ideoita kierrätykseen! Minulle voi myös lähettää ehdotuksia, kysymyksiä, ideoita jne. Välillä vastauksen tulo saattaa kestää mutta vastaan kyllä aina posteihin.

Lämpöisiä ja aurinkoisia kevätpäiviä!

Since I have been busy with my studies I haven't been writing new posts for a while. I'd rather live a slow life -lifestyle, but until I will   complete my studies there is no such a thing in sight. And still the politics are complaining (here in Finland) that the students are studying for too long.

I want to welcome to my blog all the new readers, also you who just pop in for a short visit! Thank you for coming here!

People who do send junk mail have also found my blog, or should I say the  address shown on the blog. Not many, but still I find it so annoying. It isn't a big problem, but should I write the address in such a cryptical form that it's almost too hard to understand, damn it ...


 I hope that you have found ideas for recycling from here! And please, contact me if you have ideas, questions etc.

I wish you warm and sunny spring days!

Kankaanpaloista leikkiruokaa - Fabric toy food

Helppoja leikkiruokavinkkejä!

Nappasin nämä herkut mukaani Mintun blogista, nam! Näistä syötävistä on iloa pitkään leikeissä ja pienetkin tilkut pystyy hyödyntämään näitä rustaillessa. Ja  ehdottomasti tärkein juttu näissä on se, että Sirppana 3,5 v.,  on ommellut herneenpalot :) (Edit. Blogia ei ole enää)

!

Toinen suosittu leikkiruoka-postaukseni  löytyy täältä.

I grabbed these delicious things from Minttu's blog, yummu! These "edible" things are fun to play with, and small fabric scraps can be used to make them. And the most important thing is that Sirppana who is 3,5 years, has sewn the pea pods :) 

Have you seen similar things somewhere or done them by yourself?  Can you please add a link here, more ideas are welcome!

Tunnustus HOPE-yhdistykselle

Kiitos niille ihanille ihmisille, jotka ovat antaneet minun vielä lapsenkengissä etenevälle (kompastelevalle...) blogilleni tunnustuksen: Minttu, Jokke ja Heidi. Jatkan tässä tunnustuksen antamista eteenpäin ja haluan antaa sen yhdistykselle, jonka työ on todella tärkeää. Kyseessä on HOPE josta kuulin ensimmäisen kerran luettuani  artikkelin naistenlehti Gloriasta, jutussa yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Salo kertoi järjestön toiminnasta (kiitos Lidialle lehdestä,  lehti 2/2011).

Tämän yhdistyksen toiminnassa yhdistyvät ne kaksi asiaa, jotka määräävät minun suuntaani elämässä: lapset ja kierrätys. Minua huolestuttaa yhteiskunnan luokkaerojen lisääntyminen ja tuntuu siltä, että arvot kovenevat koko ajan eikä sille näytä tulevan loppua. Olen pitkään odottanut käännettä toiseen suuntaan, sillä tällainen kehitys on kestämätöntä ihmiselle ja luonnolle, turhaan.  Onneksi maailmalta alkaa kuulua merkkejä  toisenlaisista tuulista,  suuret tulevaisuuden megatredit korostavat toisenlaisia  arvoja: luonnon kunnioittamista, yhteisöllisyyttä, kestävää kehitystä. Minusta on aivan mielettömän tärkeää, että täällä  blogien maailmassa on näkyvissä muunlaisiakin ajattelutapoja kuin  vallalla olevat omaa onnea ja menestystä painottavat. 

HOPE - Yhdessä & Yhteisesti

Tässä seuraavassa on yhdistyksen kotisivulta kopioimaani materiaalia ja poimintoja keskustelusta, jonka kävin yhdistyksessä toimivan Laura Kivimäen kanssa:

Hope- yhdistys toimii vähäosaisten lasten paremman arjen puolesta Suomessa. Olemme kotiäideistä ja -isistä, opiskelijoista, isovanhemmista ja muista aivan tavallisista suomalaisista koostuva yhdistys, joka toimii pääosin vapaaehtoisvoimin. Meitä yhdistää se, että olemme heränneet lasten hätään ja haluamme toimia.

HOPE-yhdistys kerää mm. vaatteita, urheilutarvikkeita ja kodinkoneita ja jakaa ne toimintansa kautta yksityisille ihmisille suoraan. He järjestävät erilaisia tempauksia ja tarjoavat apua,  myös aineettomia lahjoituksia kuten ammattitaitoa. Asiakkaat ovat saaneet lahjoituksina hierontaa tai ihan kampaajan kotiin. Tämäkin auttaa suunnattomasti. Myös toimintaan liittyvvää apua kuten juristeja, tilintarkastajia jne. - hyväntekeväisyys voi olla siis monen muotoista. Hope luo väylän, jonka kautta ihmiset voivat välittää toisistaan.

Tavoitteemme on antaa kriisiperheille konkreettista helpotusta arkeen ja jakaa huostaanotetuille lapsille ilon pilkahduksia ja uskoa elämään. Toimintamme on yhtä monimuotoista kuin saamamme lahjoitukset. Joskus se tarkoittaa ammattimaista lastenhoitoapua väsyneelle yksinhuoltajalle, joskus ruoka- tai vaateapua tai huonekaluja. Hope järjestää lapsille myös ilmaisia urheilutapahtumia ja -kursseja sekä retkiä.

Kauttamme avun hakijat voivat tulla esille luottamuksellisesti, ilman häpeää tai nöyristelyä. Hopen apua ovat saaneet huostaanotetut lapset lukuisissa laitoksissa sekä lapset, joiden kotona on päihdeongelmia tai varattomuutta. Apumme kulkee myös ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden asiakasperheille.

Me ymmärrämme heidän hätänsä ja otamme sen sydämiimme tehden kaiken sen minkä voimme Hopen toimintamallin kautta heitä auttaaksemme.

Hope kaipaa:

Vähävaraiset perheet ja nuortenkodeista omiin koteihin itsenäistyvät lapset ottavat mielellään vastaan kodinkoneita kuten televisioita, pesukoneita ja kuivausrumpuja. Jos sinulla on käsissäsi tarpeettomia laitteita, ota yhteyttä oman kaupunkisi Hope -yhdistykseen.

Tällä hetkellä Helsingin varasto on täynnä vaatteita, mutta lisää  kaivataan muualla. Apu  voi olla todella tarpeen, sillä huostaanotetulla lapsella saattaa olla vain  alushousut ja t-paita päällään,  sillä hänellä ei ole mitään muita vaatteita. Nämä ainoatkin vaatteet ovat homeessa. Surullista että tällainen voi olla totta vuonna 2011 Suomessa, hyvinvointivaltiossa. Joillakin vain ei ole arjen turvaverkko, johon tukeutua. Yhdistys vie vaikkapa saadun vaatesäkin tai pesukoneen suoraan tarvitsijalle jos kuljettaminen ei muuten onnistu.

Sain Lauralta vielä sähköpostia, jossa hän kertoi, että HOPE:n väki on ollut mukana purkamassa Vantaan Ikean  kaikki esittelyhuoneiden huonekalut, kaikki lahjoitetaan Hopelle! Neljä lastenhuonekokonaisuutta sai uuden kodin. Kierrätystä kerrakseen. Aivan mahtavaa ja niin kaunis ja suunnaton kädenojennus Ikealta. 

Tiedän että minun pikku blogini lukijoina on aktiivisia ja välittäviä ihmisiä. Nyt toivoisinkin sydämestäni, että voisitte jakaa tietoa  HOPE:sta oman bloginne kautta tai vinkkaisitte linkillä facebookissa jotta tieto siitä leviäisi.  Asia on niin tärkeä. Jos on tarvetta,  minun  tekstiäni saa kopioida ja muokata vapaasti, lähdettä ei tarvitse mainita. HOPE löytyy myös facebookista.

Kiitos

Sydämellisiä ajatuksia teille kaikille jotka olette laittaneet tämän postauksen eteenpäin, moni on käynyt täällä lukemassa jutun viikon aikana. Kiitos <3

I apologize that his post in only in Finnish, here I'm telling about  charity organization HOPE.

Rintakoruja - Brooches

Vasiliisa

Ylemmän kuvan rintakorut on leikattu vintagekankaasta ja ommeltu kiinni askarteluhuopaan. Kiinnitys tapahtuu hakaneulalla.

Alempi rintakoru on tehty itse värjätystä kankaasta ja kuva on tehty silkkipainannalla, koru on mielestäni niin hauska että halusin sen ehdottomasti tänne esille.

Linkistä löytyy lisää hyviä kierrätysideoita koruihin ja vaatteisiin liittyen, mitenkä olisi esimerkiksi pöytäliinasta tehty hame? Tosi iisiä ja simppeliä!

The brooches wer made out of a vintage quilt cover. Images were sewn on hobby felt and safety pin was attached on reverse side.

The other brooch was made out of a fabric that was  dyed and the picture was screenprinted and I think it is so fun!
 
On Vasiliisa's flickr page can be found more ideas like  jewellery and remade fashion. How about turning a tablecloth to a dress? So easy and simple!

Kirjan kansista laukku - Book to bag

Vasiliisa

Kun näin tämän kuvan flickr:in sivulla arvasin että tämän tekijän on varmaankin suomalainen ja hah, niinpäs olikin! Vasiliisalla ei ole omaa blogia ja onpas niin hienoa, että saan hänen hyviä ideoitaan esille tänne meikäläisen kierrätysblogiin. Kassi on tehty työväenopiston kurssilla. Aivan ihanaa on minusta se miten tässä on yhdistetty eri värejä ja materiaaleja kokonaisuudeksi.

Kirjojen käytöstä uusiomateriaalina on ja pari postausta, mutta kommentoin tässä sen verran, että vanhoista kirjoista on ylitarjontaa. Kirpputoritkaan eivät ota enää kaikkia tuotuja kirjoja vastaan, sillä kirjat eivät yksinkertaisesti mene kaupaksi. Kirjoja saakin usein ilmaiseksi ja minusta on hyvä että niitä käytetään kierrätykseen.

Näin teet kirjasta kassin

Kassin tekemisestä tekijä kertoo näin: Kansien ja kankaisen kassiosan yhdistämiseen tässä on käytetty liimapyssyä. Mielestäni kassin tekeminen on aika helppoa, mutta sisuksien irrottamisessa saa olla varovainen, jottei samalla tee kannen taitoskohtaan reikiä! Minullekin kävi niin, joten paikkasin sen liimaamalla sisäpuolelle punaista kangasta, eikä se erotu juuri yhtään. Opettaja vinkkasi, että kirjan voi myös lakata jos haluaa lisää kestävyyttä. Erityisesti jos haluaa koristella kirjan paperilla (esim. postikortilla tms.) voi lakkaus olla tarpeen!

Kassissa on käytetty kantohihnoina vanhaa vyötä ja puiset koristeet ovat olleet leluja, kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä. Ja kerrankin pääsin peesaamaan valmiiilla englanninkielisellä tekstillä, varsinkin kun Vasiliisan englanti on parempaa kuin meikäläisen :)

When I found this picture on flickr I just new that the bag must be done by a Finn, and ha, so it was! Vasiliisa doesn't have a blog and I'm so deligted that I have a chance to show her beautiful bag here on my blog. 

This is what she tells about making this bag: Grab a book no one reads anymore, remove pages with utility knife, measure and sew the lining, attach with glue gun. For this one, I also used a belt (for handles) and toy parts (for decoration). All materials were thrifted!

Kirjankansista tähtiä - Book cover stars

Jokkemaa

Nämä tähdet on löydetty Jokkemaasta ja minusta niissä on hienolla tavalla hyödynnetty vanhojen kirjojen kauniita kansia. Olen täällä aikaisemminkin ihastellut vanhojen kirjankansien kauneutta ja on hyvä että niiden yksilölliset, usein  käsin tehdyt paperit pääsevät esille. Minulta alkavat adjetiivit loppua kesken näitä tähtiä kehuessa, joten sanon vain - herkkää, kaunista.

Tämä alempi tähti on tehty pahvista ja sen päälle on liimattu lehdestä leikattua paperia, kummallakin puolella on eri kuvionti. Pisteenä i:n päälle on itse tehdyt paperihelmet. Löysin tähden kässäopeopiskelijoiden poisheittettävistä tavaroista enkä valitettavasti tiedä tekijää, sattuisiko joku muu tietämään? 

Vinkkinä paksua pahvia leikatessa kannattaa muistaa se, että veitsen pitää olla terävä ja pahvia kannattaa leikata millimetri kerrallaan jotta leikkuun jälki on tasaista

Näitä kirjajuttuja on tulossa lisää kunhan saan niitä näpyteltyä tänne blogiin, jos kiinnostaa kannattaa pysyä kuulolla :)

kiertoidea

I found the beautiful stars in the first picture  on Jokkemaa and I think she has used in such a nice way old books with beautiful covers. They are so delicate, so beatiful.

The other star was found from things that were going be thrown away and I don't know who has made it. The star is made of cardboard and has been covered with paper from a magazine. And I like so much this detail, the handmade paper pearls.

When cutting thick cardboard it's good to keep in mind, that the knife must be sharp and cardboard should be cut only a millimeter at a time.

There will be more posts about book cover  crafts in the near future, if you are interested, stay tuned :)

1,2,3!

kiertoidea

Välillä postauksien otsikoita joutuu pohtimaaan ja pähkäilemään, kun niiden pitäisi olla kohtuu lyhykäisiä. Ja kun teksti on vielä kahdella kielelellä niin  otsikot tuppaavat venymään pitkiksi, nyt kerrankin jutulla on otsikko joka on sama molemmilla kielillä!

Sain tämä ihanaisen kaulaliinan yliopiston vaihtotorilta, kiitos tuntemattomaksi jääneelle lahjoittajalle! Kaulaliina on hippasen liian lyhyt ja ajattelin että laitan siihen napit jotta se pysyy paikoillaan. Sopivia nappeja ei löytynyt kotoa enkä lähtenyt ostamaan niitä kaupasta vaan aloin penkoa romu - anteeksi - kierrätyslaatikkoani. Porasin tietsikan nappuloiden kantaan reiät ja ompelin kiinni. Napinläpiä ei tarvinnut tehdä, sillä neulos on niin harvaa että  nappulat tulevat vaivatta siitä läpi.

I got this lovely scarf for free. I don't know how  that kind of market is called in English, it's a market where you can bring your things and get "new" things for free, in Finnish it is called vaihtotori = changing market.  This scarf is  a bit too short ,so I wanted to sew some buttons on it. I didn't have any matching buttons, so I did some digging in my treasure box. I made holes with a drill and sewed the buttons onto the scarf. There was no need to make buttonholes, because the loops are so big.

Lahjapaperia, ei kiitos! - Gift wrapping paper, no thanks!

kiertoidea

Yksi asia jota olen miettinyt paljon on lahjojen paketointi. Meillä noita lasten synttäreitä on lähes 20 vuosittain, joten paperia kuluisi aika lailla.  Olin töissä Tiimarissa useita vuosia ja nähnyt siellä miten iso menekki lahjapapereilla ja -pusseilla on. Kierrätystä ajatellen  nykyiset lahjapaperi ovat ikävä kyllä niin ohuita, että niitä on joskus vaikeata käyttää uudellen paketointiin, lahjakasseja useimmat meistä varmaan kierrättävätkin, eikös vaan?

Lahjapaperi?

Olin muutama vuosi sitten TAIK:in verkkokurssilla, jossa yhtenä kotitehtävänä oli miettiä jonkin tuotteen elinkaarta, eli sen elämää alusta loppuun asti. Valitsin omaan tehtävääni tarkasteltavaksi lahjapaperin. Tässä pohdintani lyhyesti: Ensin pitää kasvattaa puut jotta saadaan materiaalia paperia varten. Puut kaadetaan ja  kuljetetaan tehtaaseen prosessoitavaksi. Valmis paperi painetaan painoväreillä, painettu paperi pakataan pahvitötterön ympärille ja laitetaan muovikelmu päälle. Valmiit rullat pakataan pahvilaatikoihin ja kuljetetaan kauppaan. Kun lahjapaperi on tehnyt tehtävänsä, sitä ei voi laittaa paperinkeräykseen suuren painovärimäärän takia (osa menee nykyisin energiajätteeksi jos ihan  tarkkoja ollaan). Jotenkin vain minun järkeeni ei ole mahtunut se, että tuo kaikki tehdään vain sen takia että sitä  sitä lahjapaperia käytetään muutaman sekunnin ajan. Tuo tuotteen elinkaaren miettiminen antoi sen lopullisen sysäyksen sille, että meille ei enää osteta lahjapaperia. Joskus annamme lahjat ilman paperia ja satsaamme sitten kortin tekemiseen tai laitamme lahjat uudelleen käytetävään pakkaukseen.

Mitä lahjapaperin tilalle?

Ajattelin että olisi mukava, jos lahjan kääreelle olisi pidempää käyttöä ja nämä kassit ovat saaneet aika kivan vastaanoton. Tällaisia kankaisia lahjakasseja olen tehnyt jo muutaman vuoden ajan, käyttämäni kassi on se sellainen tavallinen ruokakaupan kangaskassi. Olen printannut  netistä lahjan saajalle jonkin rakkaan hahmon,  paperi kassin sisään ja olen piirtänyt kuvan kassin läpi. Useimmiten kassit ovat sen verran ohuita, että kuva näkyy mukavasti läpi. Kuvan piirtämiseen olen käyttänyt ihan tavallista  merkkaustussia, niin tässäkin kassissa. Kangastussit ovat tietty parempia, mutta aina niitä ei satu olemaan saatavilla.  Kassin tekemiseen menee minulta noin viisi minuuttia ja eikä kuvan piirtäminen ole vaikeaa. Muutama vinkki tekemiseen: tussia ei kannata painaa kovaa, jotta kangas ei lähde liukumaan. Ensimmäiset kassit jotka tein teippasin ensin reunoista pöytään kiinni,  jotta kangas pysyi kireällä.

Kassien laatu on jonkin verran huonontunut viime vuosina, mutta jos niitä ei tarvitse pestä usein ne pysyvät kohtuullisessa kunnossa. Olen ajatellut, että kasseja voisi ommella valmiiksi varastoon tilkuista ja vanhoista vaatteista. Sitten kun sitä ylimääräistä AIKAA on joskus :)

One thing I feel really unnecessary is using gift wrapping paper. Ok, you can think that you re-use the papers, but nowadays the papers are so thin, that they will break. So, I thought that it would be nice to have a wrapping, that is possible to use afterwards. I have been making these bags for a few years now, I have used just the ordinary bags that can be bought at the grocery.

I printed the picture, put it in the bag and drew the picture, it was easy to see  through the fabric. I made the drawing by an ordinary textile marker, of course a textile felt pen could have been better, but I didn't have one. These bags are very easy to make. Just be careful that you don't press the pen too much, because the fabric might move. When I made the first bags I used tape to keep the fabric tight.

It would be nice to have prettier bags, I have had that in mind. I just hope that one day i will have TIME to make them :)

Arkirakkaus - Everyday love

kiertoidea

Tämän työn olen tehnyt muistuttamaan minua siitä, mikä elämässä on tärkeää. Että rakkaus ei ole vain suuria tunteita,  se on myös arjessa pienissä asioissa, sanoissa, teoissa.  Sydämiä on seitsemän, yksi  jokaiselle viikonpäivälle. Harmaat sydämet voivat ehkä näyttää jonkun mielestä rumilta ja tylsiltä, mutta minusta ne kuvaavat hyvin harmaata arkea, jossa rakkaus näkyy pieninä ja joskus huomaamattomina, arkisina tekoina. 

Sydämet ovat Ekovillasta tehtyä paperimassaa, tein ne vuosia sitten massasta jota jäi yli eräältä kurssilta. Ne ovat jo monta kertaa olleet menossa takkaan sytykkeiksi, koska en ole keksinyt niille käyttöä. Hyvä että sydämet säästyivät, niillekin löytyi oma paikkansa. Kiinnitin ne  remontista yli jääneeseen laminaatinpalaan. Kuumaliima ei ehkä ollut paras liiima tässä paikassa, sydämet nimittäin tahtovat irtoilla eli olen joutunut kiinnittelemään niitä uudelleen pariin otteeseen.

Työn innoittajana on ollut kierrätystaiteilija Jaana Tuomiston teos, jossa rautalangasta taivuttamalla on kirjoitettu sana "arkirakkaus".



I have made this piece of work to remind me what is important in life. That love isn't just big feelings, it is also in everyday life in the small things you make, in the words you say. There are seven hearts, one for each day of the week. Some might consider these gray hearts ugly and dull, but  they represent the gray everyday life, in which is love shown by sometimes unnoticed, everyday deeds.

The hearts are made from paper pulp, and I have used Ekovilla, an insulation that is made out of newspapers. I was inspired by  recycling artist Jaana Tuomisto's work of art, she has made the word "arkirakkaus" from wire.

Muovikassisulatusta - Fusing plastic bags

kiertoidea

Kokeilinpa tänään muovipussilaminoinita, eli tuon kirjanmerkin alle ja päälle on silitetty tukevaa muovia. Kuvan leikkasin vanhasta kalenterista ja piirsin siihen vielä nuo torkkuvat  tipuset. Pehmeä muovi on peräisin pikku pussukasta, jossa olivat ostamani halvat lukulasit. Silittelin työtä kahden pisteen lämmöllä varovaisesti ja kuva laminoitui hyvin kalvojen väliin. Ihan joka kohta ei tarttunut heti kiinni joten  jatkoin silittämistä vielä hetken.  Lopuksi painelin silitysraudalla  reunoja,  jossa muovit ovat vastakkain  jotta ne tarttuisivat kunnolla kiinni toisiinsa. Silityksen aikana työn alla ja päällä oli moninkertainen kopiopaperi. Muovikassien silittämisestä tekniikkana sekä sen turvallisuudesta enemmän vanhemmassa postauksessani täältä.

Today I tried laminating for the first time, so under and over this bookmark has been ironed thick plastic. The picture is from an old calendar and I drew those sleeping birdies  on it. I carefully ironed the plastic with medium heat and it went smoothly.  For those those parts, which didn't get laminated I just repeated the ironing. If you want to learn more about this technique and it's safety, information can be found on my older post here.