Kun käsitöistä tulee pakkomielle:
Jotakin tuttua tuon animaation päähenkilön pakkomielteisessä käsillä tekemisessä :)
Olen saanut tunnustuksia useamman kappaleen, iso kiitos teille Jokke, teija ja Äiti (ja taisi olla vielä joku muukin). Olisikin aika vastailla annettuihin kysymyksiin, mutta ihmettelen omaanko jotenkin päättämättömän luonteen, minulla kun ei ole mitään lempiviikonpäivää, saatika kukkaa jne. Joten päätin muuttaa haasteita toisenlaiseksi ja laitankin nyt tunnustuksia eteenpäin ja esittelen kaksi kierrätykseen liittyvää vaatejuttua.
Blogia aloittaessani mietin pitkään minkälaisia kierrätysideoita haluan otta tänne mukaan. Esimerkiksi vaatteiden kierrätyksen ottamista mukaan pohdin paljon, sillä ompelen ja uudistan vaatteita jokseensakin paljon. Vaatteiden tuunausideoita ideoita kuitenkin näkyy jo aika monessa blogissa, joten päätin jättää niistä bloggaamisen muiden kontolle.
Viime aikoina blogienkin selailu on jäänyt todella vähiin, mutta paria blogia seuraan aina kun käyn koneella. Ensimmäinen niiistä on Jokkemaa ja se toinen samaisen blogin kautta löytynyt Omakoppa. Kummassakin blogissa on aivan oma tyylinsä, hienoja tuotoksia ja ideoiden määrä on aivan mahtava. Koska olen ottanut sellaisen linjan että en julkaise kuvia ilman lupaa, olen laittanut linkit tuohon alle. Nämä taiten tehdyt vaatteet saaneet minut huokaisemaan ihastuksesta ja saaneet kierrätysaivoni intoutuneeseen tilaan.
Ensimmäinen juttu on Omakopan Virpin tilkuista tekemä samettitakki. Kuva Virpin ihanaisesta samettitakista löytyy täältä.
Näiden töiden tekijät saavat puolestaan halutessaan jatkaa haastetta, eli antaa tunnustuksen yhdelle jollekin tuotteelle, joka puolestaan on ilahduttanut ja ihastuttanut heitä tavalla tai toisella.
Omat käsityöni ovat olleet viime aikoina linjassa pakollisia hommia, eli "lyhennetään housun lahkeet, vetoketjun vaihto, napin ompelu". Ei kovin hohdokasta blogimateriaalia :). Kyllä sitä välillä manailee omaa kierrättäjän sieluaan, sillä lähes kaiken voi korjata tai uusiokäyttää, välillä pitää oikeasti miettiä miten käyttää aikansa järkevästi. Ja joskus on pakko ajatella, että tämän tavaran elinkaari päättyi juuri NYT.
Ensimmäinen juttu on Omakopan Virpin tilkuista tekemä samettitakki. Kuva Virpin ihanaisesta samettitakista löytyy täältä.
Toinen juttu on Joken jo vanhempi postaus, kauniita kankaita on ommeltu farkkuihin alikeompeluna (joo-o, termit haltuun ;)) täällä.
Näiden töiden tekijät saavat puolestaan halutessaan jatkaa haastetta, eli antaa tunnustuksen yhdelle jollekin tuotteelle, joka puolestaan on ilahduttanut ja ihastuttanut heitä tavalla tai toisella.
Omat käsityöni ovat olleet viime aikoina linjassa pakollisia hommia, eli "lyhennetään housun lahkeet, vetoketjun vaihto, napin ompelu". Ei kovin hohdokasta blogimateriaalia :). Kyllä sitä välillä manailee omaa kierrättäjän sieluaan, sillä lähes kaiken voi korjata tai uusiokäyttää, välillä pitää oikeasti miettiä miten käyttää aikansa järkevästi. Ja joskus on pakko ajatella, että tämän tavaran elinkaari päättyi juuri NYT.
Blogin lukijoiden määrä elää, uusia tulee ja entisiä poistuu. Blogin linja myös mietityttää, kovasti tekisi mieli laittaa postauksia kierrätyksen ulkopuolelta jotta blogissa olisi elämää ja olisi kiva jakaa hauskoja juttuja muidenkin iloksi. Päädyin kuitenkin jatkamaan tällä samalla linjalla, sillä olen ajatellut blogini olevan eräänlainen "arkisto" josta voi löytää ideoita, eikä niitä tarvitse etsiä kesälomakuvien ja reseptien seasta.
Kursseja vetäessäni olen usein hakenut netistä kuvia ja ideoita. On ollut aika turhauttavaa käydä läpi 40 blogia ja etsiä niitä paria uutta ideaa kaiken maailman sälän seasta, se on aikaa vievää työtä. Joskus kuvat ovat vielä niin heikkotasoisia, että en halua käyttää niitä kurssimateriaalina. Toisaalta taas - joissakin blogeissa on kiva lukea erilaisia juttuja, esim. Niinulassa on korttien lisäksi houkuttelevia reseptejä, vesi tulee väkisinkin kielelle. Blogini on tarkoitus olla pitkäikäinen, joten juttuja kyllä kertyy vuosien mittaan, vaikka ajoittain en ehdi tehdä postauksia. Juttujakin on takataskussa jonoksi asti, mutta vuorokaudessa on ikävä kyllä vain 24 tuntia eikä aika riitä millään.
Kannattaa käydä välillä katsomassa Pinterst-sivuani, päivitän sitä koko ajan. Pinterestin etu on mm. se, että päivitys on nopeaa ja onnistuu vaikka kuinka olisi väsynyt. Klikkaillessa ei tarvitse miettiä kirjoitusvirheitä eikä sitä, kuulostaako teksti ylipäätänsä järkevältä tahi ymmärrettävältä.
Tässä blogissa ei ole vielä ollut arvontaa, olisko aika? Joulukuussa ehkä ehtisin näpertää muutaman uuden jutun arvottavaksi.
Kiitos, kiva kuulla että voi inspiroida eteenpäin. Katsotaanpa ja mietitäänpä mitä inspiraatiota itselle on tullut.
ReplyDelete